Sulje haku
Hallitusohjelman vaikutukset työttömyysturvaan
Uusi hallitusohjelma julkaistiin 16.6.2023 ja se sisältää useita työttömyysturvaan liittyviä muutoksia. Lakimuutokset eivät toteudu tai ole voimassa saman tien, vaan vaativat vielä valmistelua ennen voimaantuloaan. Aikataulu ja yksityiskohdat tarkentuvat valmistelun edetessä.
Tiedotamme lakimuutoksista heti, kun saamme niistä lisätietoa.
Ansiopäivärahan määrä porrastetaan
Hallitusohjelman mukaan ansiopäivärahan määrä laskisi
- 80 % tasolle alkuperäisestä noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen ja
- 75 % tasolle alkuperäisestä noin kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen.
Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.
Lapsikorotukset poistetaan
Nykyisin lapsikorotusta saa alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus on yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, 10,29 euroa kahdesta lapsesta ja yhteensä 13,29 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta.
Hallitusohjelman mukaan lapsikorotusta ei maksettaisi jatkossa ollenkaan. Lapsikorotuksen poistamisen vaikutus kuukaudessa:
- Yksi lapsi: 7,01 e/pv, 21 x 7,01= 147,21 e/kk
- Kaksi lasta: 10,29 e/pv, 21 x 10,29=216,09 e/kk
- Kolme lasta: 13,26 e/pv, 21 x 13,26=278,46 e/kk
Kansaneläkeindeksi jäädytetään
Hallitusohjelmassa on sovittu kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 %.
Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa kaikkiin ansiopäivärahan saajiin.
Työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen
Työssäoloehdon pituus kaksinkertaistuu. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada 26 kalenteriviikon eli noin puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaadittaisiin 52 viikon eli noin vuoden työskentelyä.
Työssäoloehto ei jatkossa kerry palkkatuetusta työstä
Palkkatuettu työ kerryttää nykyisin työssäoloehtoa yleensä 75 prosenttisesti eli 26 kalenteriviikon työssäoloehdon täyttymiseen on tarvittu vähintään 35 kalenteriviikkoa työtä. Tästä oltaisiin nyt luopumassa eli työssäoloehtoa ei kertyisi palkkatuetusta työstä ollenkaan.
Palkkatukea koskeva muutos vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiin.
Työssäoloehto euroistetaan
Nykyisin työssäoloehto kertyy työajan mukaan. Hallitusohjelman mukaan jatkossa työssäoloehto kertyisikin maksetun palkan mukaan. Viime hallituksen aikana valmistellussa mallissa minimipalkka työssäoloehdon kertymiselle oli noin 860 euroa kuukaudessa.
Työssäoloehdon euroistamisesta ei kuitenkaan ole vielä tarkempia yksityiskohtia selvillä, joten emme vielä tiedä, millaisia vaikutuksia muutoksella olisi.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään
Ansiopäivärahan maksaminen voidaan aloittaa sen jälkeen, kun on ollut työttömänä työnhakijana omavastuuajan. Omavastuuaika on nykyisin viisi päivää. Jatkossa omavastuuaikaa ollaan pidentämässä seitsemään päivään.
Lomakorvaukset jaksotetaan
Jatkossa työsuhteen päättyessä maksetut lomakorvaukset jaksotetaan. Tämä tarkoittaa, että jos sinulla on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Nykyisin lomakorvaus ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen.
Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.
Lomakorvauksen jaksotuksen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon pitämättömiä lomia on. Kuukauden pitämätön loma vähentäisi bruttotuloja keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla noin 1 600 euroa.
Osa-aikatyötä tekevän suojaosa työtuloille poistetaan
Suojaosalla tarkoitetaan työtulon määrää, jonka voi ansaita ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahaan. Nykyisin suojaosan suuruus on 300 euroa kuukauden hakujaksolla. Ansiopäivärahasta vähennetään 50 % siitä tulosta, joka ylittää suojaosan. Muutos siis leikkaa ansiopäivärahaa työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa.
Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan
Hallitusohjelmassa on sovittu myös, että ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Ikä vaikuttaa tällä hetkellä moneen työttömyysturvan osa-alueeseen:
- 58 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada ansiopäivärahaa 500 päivältä 400 päivän sijaan.
- 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
- 58 vuotta täyttäneen ansiopäivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että ansiopäivärahan taso lasketaan uudelleen.
- 60 vuotta täyttäneet voivat kerryttää ansiopäivärahan työssäoloehtoa työllistymissä edistävässä palvelussa.
Lisäksi 55 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada muun muassa mahdollisuuden koulutukseen ja rahallisen korvauksen. Tämä muutosturvamalli luotiin viime hallituksen aikana lisäpäivien eli ns. työttömyysputken tilalle.
Hallitus ei ole tiedottanut tarkemmin, koskeeko ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen kaikkia edellä lueteltuja poikkeuksia.
Vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan
Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaa on mahdollistanut tauon työelämästä ja vastaavasti tarjonnut työttömällä työnhakijalle mahdollisuuden työllistyä vuorotteluvapaan ajaksi.
Hallitusohjelman mukaan vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan.
Työttömyyskassoille mahdollisuus tarjota työvoimapalveluita
Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyyskassat voivat tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Nykyisin kassat eivät voi tehdä mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.
Mahdollinen yhdistelmävakuutus
Hallitus valmistelee yhdistelmävakuutuksen mallin parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina.
Selvitys ansioturvan kehittämisestä
Hallitus selvittää yleiseen ansioturvaan siirtymisen mallia. Yleisellä ansioturvalla tarkoitetaan mallia, jossa kaikki palkansaajat olisivat oikeutettuja ansiopäivärahaan riippumatta siitä kuuluvatko he työttömyyskassaan.
Lakimuutosten voimaantulo
Kaikki edellä mainitut hallitusohjelman linjaukset eivät välttämättä toteudu sellaisenaan, kuin ne on nyt kirjattu. Muutokset astuvat voimaan todennäköisesti aikaisintaan vuoden 2024 alussa.
