Kuka voi saada vuorottelukorvausta?

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä tekee työnantajansa kanssa sopimuksen vuorotteluvapaalle jäämisestä. Työnantaja palkkaa vuorotteluvapaata vastaavaksi ajaksi henkilön, joka on ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Vuorotteluvapaa voi kestää 100–180 päivää.

Voit hakea vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvausta työttömyyskassasta. Työttömyyskassa maksaa vuorottelukorvauksen niille jäsenilleen, jotka ovat liittyneet työttömyyskassaan vähintään 26 viikkoa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Jos et kuulu työttömyyskassaan tai olet ollut työttömyyskassan jäsen alle 26 viikkoa, hae vuorottelukorvausta Kelasta.

Vuorotteluvapaalle jääminen ja vuorottelukorvauksen saaminen edellyttävät, että

• työaikasi on ollut vähintään 75 % kokoaikaisen työntekijän työajasta,
• työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista ja
• sinulla on ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta työhistoriaa.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on lakkautettu

Vuorotteluvapaajärjestelmä on lakkautettu 1.8.2024. Muutos ei vaikuta sitä ennen aloitettuihin vuorotteluvapaisiin.

Vuorotteluvapaan voi pitää nykyisin ehdoin, jos vapaa alkaa viimeistään 31.7.2024. Kyseiseen päivään mennessä vapaan aloittaneilla on oikeus pitää vuorotteluvapaata 180 kalenteripäivän enimmäismäärä.

Vuorotteluvapaa katsotaan aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, jos vuorottelusopimus on toimitettu TE-toimistolle viimeistään 31.7.2024 ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimus alkaa viimeistään 31.7.2024. Lisäksi on hyvä varmistaa, että sijaisen työsopimus on toimitettu TE-toimistoon viimeistään 31.7.2024.

Työssäoloedellytys

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivää palkattomia poissaoloja.

Jos olet ollut poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi, poissaolo voidaan rinnastaa työssäoloon. Muita poissaoloja, kuten hoitovapaata, ei voida laskea työssäoloedellytykseen. Osittainen hoitovapaa puolestaan luetaan mukaan työssäoloedellytykseen, jos työaika on ollut vähintään 75 %. Jos osittainen hoitovapaa on toteutettu siten, että olet ollut kokonaisia päiviä poissa työstä, ne lasketaan palkattomiin poissaolopäiviin.

Työhistoriaedellytys

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että sinulla on ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta työeläkelakien mukaista työhistoriaa.

Jos olet aiemmin ollut vuorotteluvapaalla ja saanut vuorottelukorvausta, sinulla täytyy olla vähintään 5 vuotta työhistoriaa edellisen vuorotteluvapaan jälkeen, ennen kuin voit jäädä uudelleen vuorotteluvapaalle.

Työttömyyskassa tarkistaa työhistoriasi pituuden ajantasaisesta Eläketurvakeskuksen työeläkeotteesta vuorottelukorvaushakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tarvittaessa voit pyytää meitä tarkistamaan työhistoriasi jo silloin, kun suunnittelet vuorotteluvapaalle jäämistä. Sinun ei tarvitse lähettää meille työeläkeotetta, koska saamme sen suoraan Eläketurvakeskuksesta.

Huomioithan, että jotkin julkisen sektorin työ- ja virkasuhteet sekä rinnasteiset ajanjaksot saattavat näkyä vain Kevan työeläkeotteella. Toimitathan meille luotettavat selvitykset niistä työ- tai virkasuhteistasi ja rinnasteisista ajanjaksoista, jotka puuttuvat Eläketurvakeskuksen työeläkeotteesta ja joita ilman työhistoriaedellytys ei täyty.

Työhistoriaan laskettavat työt

• vähintään 18-vuotiaana tehty palkkatyö
• alle 18-vuotiaana tehty työ, jos se on tehty 31.12.2006 mennessä
• yrittäjänä tehty työ, jos yritystoiminta on ollut pakollisen eläkevakuutuksen alaista
• lähetettynä työntekijänä tehty työ
• EU:n jäsenvaltioissa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä tehty työ, jos toimitat työttömyyskassalle työskentelystäsi tai työhön rinnastettavasta ajasta riittävän ja luotettavan selvityksen. Työ tai rinnastettava aika voidaan laskea mukaan työhistoriaan vain, jos sekä Suomi että työskentelymaa ovat kuuluneet EU-alueeseen työntekoaikana.

Työssäoloon rinnastettavat ajat

Työhistoriasta enintään 5 vuotta voi olla työssäoloon rinnastettavaa aikaa. Työhistoriaan voidaan huomioida rinnasteisena ne ajanjaksot, joilla

• sinulle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa
• olet ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla
• olet suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta.

Jos rinnasteisia aikoja ei ole merkitty Eläketurvakeskuksen työeläkeotteeseen eikä työhistoria täyty ilman niitä, toimita rinnasteisista ajanjaksoista luotettavat selvitykset työttömyyskassalle.

Yläikäraja

Vuorotteluvapaalle jäävälle on asetettu yläikäraja. Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään 3 vuotta ennen työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.